Ihmiset ovat tutkitusti motivoituneempia ja tuotteliaampia työssään silloin, kun he ymmärtävät, mihin laajempaan asiayhteyteen heidän työnsä liittyy. Parhaimmillaan voi kokea olevansa osa jotakin suurempaa.
Klassinen esimerkki on esittää simppeli kysymys: “Mitä teet työksesi?”. Vastaus voi paljastaa paljon. Ehkä kuuluisin tarina liittyy Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan siivoojaan, jolta kysyttiin kesken lattioiden moppaamisen, mitä teet työksesi. Hän ei vastannut siivoavansa, vaan auttavansa lähettämään ihmisiä Kuuhun. Kysyjä oli presidentti John F. Kennedy vuonna 1961.
Takaisin Maan pinnalle. Ei todellisuus tietenkään aina noin ruusuinen ole. Mutta se voisi olla.
Jotta ihmisillä on mahdollisuus kokea, että heidän työnsä on muutakin kuin vain sen kapein määritelmä, heillä on oltava tunne siitä miksi teemme sitä mitä teemme, selkeä päämäärä sekä keinot päämäärän saavuttamiseksi.
Toisin sanoen, missio, visio ja strategia. Nuo sanat, joille on helppo kyynisesti naureskella firman virkistysillan pakollisen osuuden kalvosulkeisissa. Saa naureskella, mutta kannattaa kuunnella. Missio voi olla suomeksi tehtävä tai olemassaolon syy, visio päämäärä ja strategia keinot päämäärän saavuttamiseksi – semantiikkaan ei kannata jäädä kiinni.
En voisi olla enempää innoissani. Pääsen pian miettimään työkseni julkisen palvelun strategiaa, sen ydintä, kansantajuistamista ja arkeen viemistä, kun siirryn strategia-asiantuntijaksi Ylen strategiaosastolle. Strategiaan liittyviä toimenkuvia on Ylessä useita, mutta strategia-asiantuntijan rooli on uusi. Vastaavankaltaisia löytyy maailmalta. Britannian yleisradioyhtiössä BBC:ssä tai New York Timesissa strategy analyst miettii, millainen maailma on nyt ja mihin se on menossa, miten yleisöt käyttäytyvät ja mihin koreihin voimavaroja kannattaisi sijoittaa, ja tekee sen pohjalta toimenpide-ehdotuksia tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Paino sanalla yhteistyössä. Samantyyppinen strategy analystin rooli löytyy myös esimerkiksi Sanomasta.
Tunnen olevani etuoikeutetussa asemassa, sillä tämä työ on minulle unelmaduuni – niin kuin on ollut nykyinenkin työni audience editorina Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan asiakkuustiimissä. Oppimani asiat ja toimintamallit otan uuteen työhön mukaani, kuten sen, että menestyksekkäitä asioita ei tehdä yksin, vaan yhdessä, verkostomaisesti organisaatiorajat ylittäen.
Miksi vaihtaa duunia, jos viihtyy hyvin nykyisessäkin? Ennen kuin päätin hakea uuteen tehtävään, mietin asiaa muutaman kysymyksen kautta, joista kirjoitin tässä blogissa huhtikuussa 2017. Nämä kysymykset ovat jääneet mieleeni eräässä koulutustilaisuudessa marraskuussa 2016 näkemästäni kuvasta. Palaan kuvaan silloin tällöin, koska satuin tallentamaan sen kännykkääni. En kuolemaksenikaan muista sen konsultin nimeä, joka kuvan tuossa tilaisuudessa seinälle heijasti, muuten kiittäisin:
Siis: Minne olen menossa? Olen myös nykyisessä työssäni saanut miettiä strategiaa ja opetella strategista ajattelua, mutta kaipuu koko ajan isomman kuvan hahmottamiseen maailmasta ei ole kadonnut. Siksi olen tässäkin blogissa pohtinut mediatoimialan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, koska haluan yrittää ymmärtää, mitä ympärillämme tapahtuu, ja kertoa siitä ymmärrettävästi. Toisaalta, onnistumisen mittaaminen – jota tämä blogi pääasiassa käsittelee – on valtavan tärkeä osa strategiaa, on kyse sitten mediatalon kokonaisstrategiasta tai yksittäisen mediatuotteen strategiasta. Silti se on vain yksi osa.
Jatkan tämän blogin kirjoittamista entiseen tapaan, mutta luvassa on lisäksi harkittuja koukkauksia strategian maailmaan, myös onnistumisen mittaamisen näkökulmasta. Moni eteen tuleva asia on minullekin täysin uuden oppimista, minkä otan nöyränä vastaan. Omien ajatusten jäsentämisessä kirjoittaminen auttaa. Ajatuksiani mediatoimialan tulevaisuudesta voit lukea täältä.
P.S. Työpaikan vaihdos tarkoittaa, että siirryn Ylen sisällä 1.8.2018 alkaen yksiköstä toiseen eli uutis- ja ajankohtaistoiminnasta Yhteiset toiminnot -yksikköön. Yhteisiin toimintoihin kuuluvat mm. henkilöstöhallinto, viestintä ja strategia.
Numeroiden takaa 