Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yksi kuva sen kertoo: Toimivat FB-videot ovat yhä pidempiä

Näyttökuva 2017-09-27 kello 7.33.00

Kolmen suositun somevideotoimijan 10 parhaiten sitouttaneen videon keskimääräinen pituus on kasvanut vuodentakaiseen verrattuna näin. Lähde: Newship

Parhaiten sitouttavat videot Facebookissa pitenevät, vihjaa analytiikkayhtiö Newswhipin selvitys.

Newship tutki suosittujen julkaisijoiden kymmentä parhaiten sitouttanutta (jaot, kommentit, tykkäykset ja muut reaktiot) videota elokuussa 2017 ja vertasi vuodentakaiseen: Business Insiderilla TOP10:n keskipituus meni nyt jo yli kahden minuutin.

Taustalla on useampia syitä. Tammikuussa 2017 FB ilmoitti suosivansa uutisvirrassa jatkossa aiempaa näkyvämmin sellaisia pidempiä videoita, joiden pito on hyvä eli joita katsotaan pidempään. Samoihin aikoihin lyhytvideobisneksen pioneeritkin kertoivat julkisuudessa testailevansa longformia, mikä FB:ssä tarkoittaa useamman minuutin mittaisia videoita. Facebookin intressissä videoiden piteneminen on siksi, että se voi myydä niihin mainoksia.

Newshipin löydökseen vaikuttaa toki se, että julkaisijat ovat yksinkertaisesti myös tehneet enemmän pidempää muotoa. Toisaalta korkea sitouttavuus kertoo, että ne ovat tässä onnistuneet – jos esimerkiksi videon pito on huono, FB:n algoritmi laskee sen uutisvirrassa alemmas kuin ennen.

Kehityspolku on sinänsä luonteva kun ajattelee, että Facebook on menossa kohti Facebook Watchin aikaa – se julkisti oman videopalvelunsa, tai välilehtensä, hiljan Yhdysvalloissa. Watch on Netflixin ja Youtuben kilpailija, jonka sisällöt ovat longformia sanan varsinaisessa merkityksessä. Käyttötavaltaan se eroaa nykyisistä FB-videoista siinä, että kun uutisvirrassa videot on osattava ”myydä” ihmisten silmien eteen algoritmin ehdoilla, niin Watch on alusta, jonka äärelle kuluttajan täytyy mennä itse.

Kumpi on sitten parempi, pitkä vai lyhyt video? Kysymyksenasettelu on väärä. Lisää aiheesta ja mm. videon pidon merkityksestä näkyvyydelle uutisvirrassa voit lukea aiemmasta kirjoituksestani ”Lyhyt video on ideoiden vähyyttä – hohhoijaa”.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tätä teen työkseni: Haastatteluni Newshipissä, jonka asiakkaita ovat maailman suurimmat mediatalot

Näyttökuva 2017-08-22 kello 7.49.14.png

Irlantilainen someanalytiikkaan erikoistunut yhtiö Newswhip julkaisi blogissaan haastatteluni tällä viikolla. Kysymys–vastaus-tyyppisestä haastiksesta käy konkreettisin esimerkein ilmi, mitä tarkoittaa datan, ihmisten ja sisältöjen yhdistäminen.

Haastiksen löydät täältä.

Newswhipin asiakkaita ovat mm. Buzzfeed, Washington Post, Huffington Post, Mic, NowThis, BBC, Edelman, Mastercard jne.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yksi oli ylitse muiden Instagramin parhaiden medioiden listalla toukokuussa 2017

Kun vertaa uutisjulkaisijoita ja muita julkaisijoita, käy selväksi, että Instagram on ennen kaikkea viihteellisen sisällön, ei uutismaisen sisällön, paikka – tai ei ainakaan ns. konservatiivisemman uutiskäsityksen mukaisen uutissisällön. Mehän tiedämme myös, että nuorille uutisen käsite on jotain ihan muuta kuin toimittajille, mikä on arjessa hyvä muistaa.

Analytiikkayhtiö Newswhip on jälleen listannut media- ja muiden julkaisijoiden Instagram-menestyksen. Toukokuun palkkeihin on summattu kunkin julkaisijan julkaisemien sisältöjen keräämät tykkäykset ja kommentit. Sitouttavuus, siis. Instagram Stories -tarinaominaisuuden sitouttavuustiedot olisivat myös kiinnostavia, mutta ne eivät ole ainakaan toistaiseksi julkista dataa, mihin Newswhipin analyysit perustuvat.

Mediajulkaisijoissa listan ykköspaikkaa pitää ylivoimaisesti vanha tuttu National Geographic, jolla on 78 miljoonaa seuraajaa. Sen sisällöt keräsivät toukokuussa lähes 127 miljoonaa tykkäystä ja kommenttia.

Kakkosena on minulle uusi tuttavuus, Hollywood-viihteeseen keskittyvä The Shade Room. Kolmantena ja neljäntenä ovat urheilutoimijat Bleacher Report ja ESPN, neljäntenä äijäsisältöön erikoistunut LADbible. Complex on nuorille suunnattu populaarikulttuurisaitti, SPORTbible taas LADin urheilupikkuveli. Baller Alert tekee viihdettä kuten E!News. Listan kymmenes Barstool Sports tekee lifestylesisältöä miehille.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.11.24

Lähde: Newship

Pelkkien uutisjulkaisijoiden lista puolestaan näyttää tältä. Kärjessä ovat FOX, Buzzfeed News ja Time. Talousaikakauslehti Economistin noinkin hyvää menestystä voi pitää yllättävänä – toki sen miljoonan seuraajan Insta-tili kertoo äkkivilkaisulla, että lehdellä näyttää olevan siellä oma selkeä toimintapansa, joka on kyseiselle alustalle luonteva.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.11.16.png

Lähde: Newswhip

Kun katsotaan uutisjulkaisijoiden parhaita toukokuun postauksia, käy entistäkin selvemmäksi, että myös uutismaailmassa viihteellinen sisältö on kiinnostavinta. Instagram on paikka, jossa vallitseva reagointitapa on tykkääminen. Sydäntä ei useinkaan ole luontevaa täpätä aiheeseen, joka ei tykättävä ole. Vakavissa aiheissa kuten tragedioissa toiveikkuus on se tunne, johon kannattaa vedota.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.12.17.png

Lähde: Newswhip

Instagram muuttui merkittävästi viime vuonna, kun se otti käyttöön uutisvirran algoritmin. Aiemmin postaukset olivat näkyneet aikajärjestyksessä.

Social Media Todayn jutusta tämän vuoden helmikuulta pääset nopeasti perille siitä, miten Instagramin algoritmi nykyään pääpiirteissään toimii.

Tällä viikolla kerrottiin, että Instagramin Stories-ominaisuuden aktiivisten päiväkäyttäjien määrä on noussut jo 250 miljoonaan. Snapchatin ohi se on tässä mielessä mennyt jo aiemmin. Samalla kerrottiin, että Instan livevideot eivät jatkossa katoa, vaan niitä voi katsella tallenteena.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Tuoko hyvä some radion ääreen kuuntelijoita? Huonosti, vihjaa selvitys Irlannista

Näyttökuva 2017-06-14 kello 10.21.36.png

Jos teet hyvän ja tavoittavan somesisällön, jolla haluat kuuntelijoita radion ääreen, generoituuko ”puffaus” joskus oikeasti kuuntelijoiksi kanavalle?

Huonosti, vihjaa irlantilaisen analytiikkayhtiön account strategistin Josh Connellyn tekemä selvitys, jossa hän on verrannut radiokanavien somekanavien sitouttavuutta ja radiokanavien kuuntelijamääriä Irlannissa.

Itse asiassa kysymyksenasettelu on osin väärä: somen suurin arvo on bränditietoisuuden lisäämisessä, mihin tarkoitukseen se toimiikin erinomaisesti. Tätä korostaa myös Connelly, joka selvitti, miten radiokanavien sitouttavuus somessa heijastui kuuntelijalukuihin. Sitouttavuus tarkoittaa kaikkia niitä tapoja reagoida sisältöihin, joita kulloinkin on olemassa.

– Tarkoittaako hyvä sitouttavuus (radiokanavalla) somessa, että sillä on kuuntelijoita radiossa? Kun vertaa sosiaalisen median dataa ja JNLR:n raporttia, vastaus on ei, Connelly kirjoittaa.

JNLR eli The Joint National Listenership Research eli kyselytutkimus, jolla radion kuuntelua Irlannissa kartoitetaan. Suomessa radionkuuntelua mitataan samansukuisesti päiväkirjamenetelmällä, jossa tutkimukseen osallistuvat kirjaavat kuuntelunsa. Kansallisesta Radiotutkimuksesta KRT:stä löydät lisää tietoa Finnpanelin sivuilta.

Connellyn mukaan paikalliset radiokanavat pärjäävät Irlannissa somessa valtakunnallisia paremmin. Paikalliset sisällöt kiinnostavat enemmän: niihin reagoidaan herkemmin (toki tästä voi päätellä myös, että valtakunnalliset kanavat ovat vain huonoja sometekemisessään).

Sitouttavuus syntyy Irlannin radiokanavien somessa valokuvista: 95% somessa parhaiten sitouttavista sisällöistä oli valokuvia – mutta kaksi parhaiten sitouttavaa sisältöä olivat videoita.

Kuten tiedetään, natiivi sisältö kerää yleensä parhaiten jakoja, kommentteja ja tykkäyksiä, mutta linkit ovat silti tärkeitä, jotta kävijät oppivat myös, että julkaisijan omalla alustalla saattaa olla heitä kiinnostavaa sisältöä.

– Vaikka dublinilainen 98fm sitouttaa paremmin jakamalla viraalisisältöä, voidaan päätellä, että se ei luo samanlaista lojaliteettia kuin oma sisältö. Kaikki riippuu tavoitteista – onko tavoitteena bränditietoisuuden lisääminen viraalisisällöillä vai onko tavoitteena hyödyntää sosiaalisen median kanavissa myös omaa sisältöä uskollisten yleisöjen luomiseksi. Ei sillä, että kumpikin ei olisi mahdollista, kyse on kompromissista, Connelly sanoo.

Connelly pitää vanhanaikaisena tapaa mitata radionkuuntelua (eikä ole kritiikissään yksin): tällä hetkellä monessa maassa ei ole kattavaa keinoa saada reaaliajassa tietoa siitä, miten kuunnellaan ja ketkä kuuntelevat, mikä olisi erityisesti mainostajia ajatellen äärimmäisen arvokasta.

”FM:n jälkeisessä maailmassa radioyleisöjä tullaan mittaamaan reaaliajassa, jolloin asemien on helpompaa tunnistaa, mikä toimii ja mikä ei, ja nähdä tarkasti, kuka kuuntelee mitäkin”, Connelly siteeraa Laura Slatteryä, joka on Irish Times -sanomalehden mediaan ja markkinointiin erikoistunut toimittaja.

Keskustelin Connellyn kanssa hänen selvityksestään Dublinissa toukokuussa nimenomaan niin kutsutun somepuffaamisen näkökulmasta. Hän korosti, että kyse on hyvin pintapuolisesta katsauksesta. Näkökulma on joka tapauksessa hyvin mielenkiintoinen.

Omasta mielestäni Connellyn päätelmissä on hyvää radionkuuntelun perustavanlaatuisten mittausteknisten haasteiden esilletuomisen lisäksi nimenomaan sen hoksaaminen, että JOS oletetaan että vaikuttava someläsnäolo automaattisesti tuo kävijöitä jonnekin muualle, ollaan huteran oletuksen varassa.

Näin toki voi olla, mutta se vaatii mietityn ja muutoksia hyvin sietävän somestrategian, joka yhdistelee sekä natiivia että omaa sisältöä, eikä lopputulos ole siltikään taattu. Oman sisällön täytyy olla niin kovaa kamaa, että sen perässä halutaan tulla. Kävijän täytyisi kokea tulleensa palkituksi.

Palkituksi tulemisen kokemusta sen sijaan aivan varmasti tukee bränditietoisuuden vahvistaminen somen kautta, mikä koskee sekä organisaatio- että henkilöbrändejä.

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

”Tästä kynästä ei lopu muste…” – tässä FB:n omat esimerkit klikkiotsikoista, joilla et enää pärjää

Facebook ilmoitti viime vuonna, että se alkaa toden teolla karsia klikkiotsikoita uutisvirrastaan. FB on varoitellut samasta asiasta aiemminkin.

Vuoden 2017 alussa analytiikkayhtiö Newswhip totesi analyysissään, että klikkiotsikoiden määrä on vähentynyt, kun tarkastellaan suurimpien viestinten parhaiten sosiaalisessa mediassa menestyneitä sisältöjä. Menestyneissä otsikoissa on enemmän havainnollisuutta ja selittävyyttä (otsikoiden ja otsikoinnin sijasta pitäisi puhua oikeastaan enemmän näkökulmittamisesta ja aihevalinnoista kohderyhmiin nähden, mutta se on toinen tarina).

Mutta mikä se ”klikkiotsikko” oikein on?

Suomessahan on melkeinpä yleinen kansanhuvi tuomita klikkienkalasteluksi sellainenkin otsikko, joka ei sitä ole (oma mielipiteeni).

Juttu täytyy myydä asiakkaalle siinä kuin mikä tahansa muukin tuote, ja otsikoinnin rooli on paketoinnissa valtava. Erityisesti Facebookissa, jossa lukija näkee ensivilkaisulla vain otsikon ja ingressin – kännykässä yhä useammin pelkän otsikon.

Ärsytyksen raja ei mene siinä, ärsyyntyykö jokin pieni porukka tietyntyyppisistä otsikoista todeten mutulla, että eihän näitä jaksa kukaan lukea, koska argh.

Raja menee siinä, luetaanko niitä oikeasti. Otsikot ovat sellaisia kuin ovat niin pitkään kuin niitä klikataan. Jos klikkaamisen jälkeinen pettymys on odotuksiin nähden suuri, sama kävijä tuskin pidemmän päälle palaa ”asiakkaaksi”.

Facebook on listannut kolme esimerkkiä, jotka se määrittelee klikkiotsikoiksi. Tällaisia ei muuten juuri enää uutisvirrassa vastaan tule, vai mitä?

1. ”Et ikinä usko, kuka kompastui ja kaatui punaisella matolla…”

Facebook: ”Otsikko jättää kertomatta olennaista tietoa, jotta siitä voisi ymmärtää, mikä jutun sisältö on.”

Näyttökuva 2017-06-01 kello 12.53.13.png

2. ”Tästä kynästä ei lopu muste ikinä…”

Facebook: ”Otsikko liioittelee ja luo vääränlaisia odotuksia lukijalle. Kun linkkiä klikkaa, sisällöksi paljastuu kertakäyttöinen kynä.”

Näyttökuva 2017-06-01 kello 12.54.11.png

3. JÄRKYTYT kun näet, miten tiukassa kunnossa hänen vatsalihaksensa ovat, kun hän on syönyt tätä superruokaa

Facebook: ”Tässä jätetään kertomatta tietoa, mutta myös luodaan vääränlaisia odotuksia.”

Näyttökuva 2017-06-01 kello 12.55.09.png

Lisää aiheesta aiemmassa kirjoituksessani: ”Tällainen on hyvä otsikko”

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

LittleThingsin päätoimittaja: Jutut ovat lahjapaketteja – CTR kertoo, miten hyviä paketoijia olemme

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.34.09

Tämän Numeroiden takaa -FB-sivun postauksen uutisvirrassaan nähneistä 2231 henkilöstä 166 klikkasi blogiin. Muut klikkaukset -osio kertoo julkaisun muiden osien kuin sisällön klikkaukset eli esimerkiksi kommenttien auki klikkaukset sekä Näytä lisää -painikkeen klikkaukset postauksessa.

LittleThings on amerikkalainen, pääasiassa ns. hyvänmielen verkko- ja somesisältöä tekevä yhtiö, jonka aihepiireissä painottuvat DIY eli tee-se-itse sekä vanhemmuus, ruoka ja eläimet. LittleThingsin pääkohderyhmä on naiset. Facebookissa se on maailman tavoittavimpien brändien joukossa.

Kyynisempi voisi sanoa, että LittleThings on esimerkki toimijasta, joka on härskisti päättänyt tehdä vain ja ainoastaan sellaista aihesisältöä, jonka tiedetään vetävän somessa. Oli miten oli, sen se osaa hyvin, ja maailman negatiivisen puolen poisjättäminen sisällöistä viehättää varmasti ajatuksena monia. Päätoimittaja Maia McCann avaa LittleThingsin ajattelua analytiikkayhtiö Newswhipin haastattelussa.

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.25.06

– Ajattelen artikkeleita ja sisältöjä lahjoina. CTR (=click-through-rate, klikkausaste eli kuinka moni klikkaa sisältöä sen jälkeen kun on saanut sen eteensä) kertoo meille, miten hyviä olemme olleet lahjan paketoinnissa. Sitouttavuusaste puolestaan kertoo, miten hyviä lahjanantajia olemme olleet.

McCannin mielestä viraaliuden edellytyksenä on aitous. Intohimo tarttuu.

– Älä yritä tehdä hauskaa videota, josta uskot yleisön pitävän. Luo jotain, jota rakastat ja haluaisit itse jakaa verkostollesi.

CTR:stä vielä. McCann viittaa sillä paitsi palvelun etusivulle päätyvien ihmisten käyttäytymiseen, myös siihen, kuinka moni klikkaa LittleThingsin artikkeleihin Facebookista. Jälkimmäisen kautta juttuun voi nykyisin tulla valtavasti liikennettä.

FB-sivusi sisältöjen synnyttämien klikkausten määrän saat selville yksittäisen sisällön kävijätiedoista kohdasta ”linkin klikkaukset” (ks. tämän kirjoituksen pääkuva). Jos haluat seurata pidemmän aikavälin kehitystä, tiedot löytyvät taulukosta, jonka Facebook tekee sinulle automaattisesti kävijätietosivun Vie tiedot -osion kautta. Kokoaminen vaatii hieman käsityötä.

Facebook määrittelee mainospuolellaan CTR:n näin: ”Linkin klikkausprosentti eli CTR (linkki) on mainoksesi saamien linkkien klikkausten määrä jaettuna näyttökertojen määrällä sivuston ulkopuolisille kohteille.”

Peruskäyttäjän, jonka ei tarvitse tehdä FB-sivullaan kauppaa, kannalta on mielestäni hyödyllistä seurata, kasvaako sivulta omalle sivustolle klikkaavien määrä pidemmällä aikavälillä. ”Piikeistä” voi ottaa oppia: mikä siinä-ja-siinä sisällössä ja paketoinnissa oli sellaista, joka erityisesti sai jakamaan ja klikkaamaan.

Tältä näyttää Numeroiden takaa -FB-sivun käppyrä. Piikit ovat blogikirjoituksia, joita on ylipäänsä luettu eniten. Niiden kävijäliikenne koostuu lähinnä Facebookista, Twitteristä, Googlesta ja Linkedinistä.

Näyttökuva 2017-05-12 kello 9.56.45

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Syötävä vesipullo oli maailman vetävin uutisvideo Facebookissa huhtikuussa

Näyttökuva 2017-05-11 kello 6.49.35

Vain somesisältöä tekevän amerikkalaisen Nowthisin alabrändin Nowthis Futuren video syötävästä vesipullosta oli huhtikuussa Facebookin paras uutiskategoriaan jaoteltava video, jos mittarina käytetään sitouttavuutta eli videon keräämiä jakoja, kommentteja, tykkäyksiä ja muita reaktioita. Niitä kertyi yli kaksi miljoonaa. Käynnistyksiä videolla on lähes 90 miljoonaa.

Sitouttavuusluvut käyvät ilmi analytiikkayhtiö Newswhipin listauksesta. Listalle nousee paitsi teknologiaa ja tiedettä, myös huumoria.

Kun sama listaus tehdään vain Facebook-liveistä, se on hyvin erilainen. Synnyttävä kirahvi näyttää tuoneen paljon ”pöhinää” amerikkalaisille pikkukanaville. Breaking-tyyppiset rikosaiheet näyttävät olleen myös suosittuja.

Näyttökuva 2017-05-11 kello 7.09.28

Kun katsotaan listaa uutisia tekevistä Facebook-sivuista kokonaisuutena, sitouttavuudessa kärkeen nousee brittiläinen Daily Mail.

Näyttökuva 2017-05-11 kello 7.21.19

Listalla ei juuri yllätyksiä ole aiempiin kuukausiin verrattuna, mutta se on uutta, että ns. alabrändit tekevät voimakasta nousua: listalla on Nowthisin päätilin lisäksi kaksi sen alabrändiä Nowthis Future ja Nowthis Politics. Alabrändi – tai vertikaali, joksi sitä on nykyään tapana alalla kutsua – on nyt kova sana maailman suurten mediatoimijoiden joukossa. Ne menevät kohti yhä spesifimpää niche-sisältöä, eikä siinä pelissä pärjää yhdellä tai kahdella isolla massatilillä. Kyse on kohderyhmän paremmasta ymmärryksestä. Voit lukea aiheesta lisää aiemmista kirjoituksistani täältä (”Alabrändi on nyt kova sana mediassa: Mic iskee milleniaaleihin uusilla täsmäaseilla”) ja täältä (”Väestön tuijottamisesta meni teho – yksilö on nyt kuuminta hottia, sanoo Buzzfeedin datapomo”).

Newswhip summaa Facebook-videoiden vetävyyden syyt suurin piirtein näin (mitään uutta ja mullistavaahan tässä ei somesisältöjen tuottajille ole, mutta käy hyvästä muistutuksesta):

  • Monet aiheet toimivat hyvin videoina, koviin uutisaiheisiin erityisesti pehmeämmät näkökulmat (oma huomioni: tragedioissa toiveikkuuteen vetoaminen)
  • Näytä katsojille jotain, mitä he eivät näkisi joka päivä (oma tiivistykseni: erotu massasta).
  • Videot jotka vetoavat katsojien tunteisiin toimivat hyvin, on kyse huumorista tai koskettavuudesta (oma lisäykseni: brändin äänensävyllä iso merkitys, tone of voice).
  • Livevideoissa toimivat breaking news ja popkulttuuri (oma huomioni: ainakin Amerikassa, riippuu kulttuurista ja kielialueesta)

Millainen on hyvä Facebook-video? Tsekkaa oma yhden kuvan tiivistykseni täältä.

Lyhytvideobisneksen longform-kokeiluista voit puolestaan lukea täältä.

Normaali