Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

CNN:n somepomo Suomessa: ”FB-sivuilla tavoittelemme sekä liikennettä että sitoutumista, algoritmiuudistus ei ole vaikuttanut juuri mitenkään”

IMG_9809

Rachel Rodriguez.

Yhdysvaltalaisen mediajätin CNN:n sosiaalisen median vanhempi tuottaja (Senior Producer) Rachel Rodriquez kertoo, että Facebookin algoritmiuudistus ei ole vielä ”juurikaan” näkynyt CNN:n Facebook-sivujen aktiviteetissa.

Rodriguez puhuu perjantaina Tampereen yliopistossa järjestettävässä Verkkokerronnan päivässä yhtiönsä sosiaalisen median strategiasta ja tekemisestä.

Rodriguezin mukaan noin 15% CNN:n koko verkkosisältöjen liikenteestä tulee Facebookista. Hän ei osannut suoralta kädeltä vastata (kysymykseeni), minkä verran liikenteestä tulee Facebook-sivujen kautta ja minkä verran muualta Facebookista kuin yhtiön FB-sivujen kautta, mutta totesi, että FB:n algoritmiuudistuksella ei ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta heidän keskeisiin lukuihinsa tänä vuonna.

CNN:llä on Facebook-sivuille kaksi selkeää tavoitetta, joista toinen liittyy alustanomaiseen sisältöön ja toinen someen liikenteenlähteenä. Esimerkiksi FB-livet ovat CNN:lle edelleen tärkeitä.

– Seuraamme sekä sivun tuomaa liikennettä että sivun sitouttamista (jälkimmäinen brand awareness -mielessä – tämä pointti liittyi Rodriguezille esittämääni kysymykseen). Molemmat mittarit ovat tärkeitä, ja meillä on molemmille omat tavoitteet.

Verkkokerronnan päivän ohjelma löytyy täältä. Omassa osuudessani iltapäivällä puhun onnistumisen mittaamisesta journalismissa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Nyt se tapahtui ja tältä se näyttää: FB-sivujen tavoittavuudet laskevat, koska Facebook muutti tapaa, jolla se määrittelee tavoittavuuden

Näyttökuva 2018-02-13 kello 10.01.20.png

Muutokset alkavat tulla voimaan Suomessakin. Tämä ilmoitus on erään FB-sivun Kävijätietosivulta tänään 13. helmikuuta.

Facebook ilmoitti hiljan (ja vihjasi jo viime vuonna) muuttavansa FB-sivun orgaanisen tavoittavuuden määritelmää kuvastamaan enemmän todellista kulutusta, kun aiemmin se oli yhdistelmä todellista ja teoreettista kulutusta.

Tavoittavuus tarkoittaa jotain sivun sisältöä nähneiden ihmisten määrää.

Muutoksen seurauksena tavoittavuusluvut tulevat laskemaan – vaikea vielä sanoa, kuinka paljon. 20%:n arvioon olen törmännyt.

Tämä korostaa mielestäni sitä, että tavoitteita ei FB:ssä kannata sitoa enää tavoittavuuteen ainakaan käyttämällä viime vuotta verrokkina, mutta sitä voi kyllä käyttää edelleen soveltuvin osin oman tekemisen trendimittarina. Postauksiin tulleet jaot, kommentit ja reaktiot ovat varmastikin selkeämpi mittari, jos haluaa vertailla viime vuoteen – videoissa lisäksi katseluaika, käynnistykset, pito jne.

Facebook ilmoittaa kertovansa uuden ja vanhan määritelmän mukaisen tavoittavuuden jonkin aikaa rinnakkain (kuva), jotta muutos on helpommin hahmotettavissa. Kuva löytyy kävijätietosivun yleiskatsaus-osiosta ja sieltä kohdasta Kattavuus (paina i-kirjainta, jolloin ikkuna avautuu). Uudet luvut on saatavissa 9. helmikuuta lähtien.

Jos vanhat tavoittavuusluvut haluaa talteen, ne kannattaa ladata Exceliin kävijätietosivun kohdasta ”Vie tiedot”. Ohjeet löytyvät vanhasta kirjoituksestani täältä.

Jo pidempään on pohdittu, alkaako orgaanisen eli ilmaisen tavoittavuuden aika Facebookissa olla ohitse vai jääkö ainoaksi keinoksi ostaa näkyvyyttä. Tämä vuosi näyttänee suunnan, mihin vaikuttaa myös tammikuinen uudistus, jossa uutissivujen näkyvyys uutisvirrassa pienenee. Vielä on epäselvää (ainakin minulle), missä mittakaavassa tuo uudistus on voimassa Suomessa, vai onko lainkaan – vai onko se todellisuudessa tullut asteittain voimaan jo viime vuodesta alkaen. Se ainakin tiedetään, että uudistukset tulevat pienille markkina-alueille useimmiten viiveellä.

Eri somealustojen tavoittavuusmääritelmät ovat ylipäänsä suo, joihin saattaa hukkua. Kirjoitin tästä teemasta vähän aikaa sitten: “Postaukseni tavoitti LinkedInissä tuhansia” – ehkäpä, mutta tiedätkö, mitä luvut oikeasti ovat syöneet sisäänsä?

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

ISTV julkaisee sata videota viikossa, ja katseluaika kasvaa “reippaasti” – oman videoalustan ja Facebookin suhde on tasapainottelua, sanoo Ilta-Sanomien vt. toimituspäällikkö Panu Karhunen

PanuKarhunen-1.jpg

Panu Karhunen.

Millainen on somevideoiden ja median oman videoalustan suhde? Mm. tähän kysymykseen toivoin vastausta Suomen suurimman sanomalehden Ilta-Sanomien vt. toimituspäälliköltä Panu Karhuselta. Karhunen kertoo Numeroiden takaa -blogin haastattelussa, että ISTV:n videoiden katseluajan kasvua viime vuonna selittävät erityisesti suorat lähetykset sekä aiempaa mietitymmät sisällöt. Aivan kovimman videohypetyksen ajoista on opittu: “Videoita ei tehdä enää niiden itsensä vuoksi, vaan mietitään, mikä olisi oikeasti paras tapa kertoa tarina.”

1. Terve Panu! Kerrotko alkuun, mitä teet työksesi.

Työskentelen Ilta-Sanomissa vt. toimituspäällikkönä. Vastaan tällä hetkellä uutistoimituksesta, politiikasta, Taloussanomista, uutistoimisto Startelista ja ISTV:n sisällöistä. Syksystä 2016 kesään 2017 opiskelin Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa Helsingin Sanomain säätiön stipendiaattina. Tein siellä tutkimusta mobiilijournalismista.

2. ISTV on yksi Suomen suurimpia nettitelevisioita (nettitelevisio kuulostaa muuten terminä jo aika vanhanaikaiselta, heh). Voitko kertoa joitain lukuja, jotka kuvastavat ISTV:n kokoa tai kasvua viime vuosien aikana?

Joo, vähän vanhentunut käsitehän tuo alkaa olla. Sen verran voin sanoa, että suosituimmat ISTV:n videot keräävät satojatuhansia startteja. Skaala on tietysti laaja, julkaisemme viikoittain arviolta sata videota, joten siihen mahtuu hittejä ja huteja.

Pelkät startit eivät tietysti kerro koko totuutta. Viime aikoina olemme pyrkineet keskittymään katseluajan seuraamiseen, sillä se on parempi laadullinen mittari kuin pelkät videostartit.

”Videota ei kannata tehdä vain sen vuoksi, että saitilla olisi videoita.”

ISTV:n videoiden yhteenlaskettu katseluaika kasvoi viime vuonna reippaasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvua selittää mietitympi videosisältö ja vahva satsaus suoriin lähetyksiin. Kun jotain kiinnostavaa tapahtuu, pyrimme siihen, että ISTV on paikalla välittämässä suoraa lähetystä katsojillemme. Ketteryys ja nopeus ovat meidän valttimme. Kurkistamme sinne, minne perinteiset liikkuvan kuvan välineet eivät taivu.

3. Millainen rooli ISTV:llä on Ilta-Sanomien koko verkon strategiassa?

Liikkuva kuva on yksi Ilta-Sanomien keskeisistä kerrontamuodoista. Joitakin vuosia sitten saatettiin vielä ajatella, että nettivideot ovat kiva lisä tarjontaan, mutta nykyään mietimme heti aluksi, mitkä aiheet olisivat sisällöllisesti sellaisia, että ne kannattaa tehdä video edellä.

”Seuraamme paitsi yksittäisissä videoissa vietettyä aikaa myös sitä, miten pitkään videosisällöissä yhteensä viihdytään ja kuinka moni niitä katsoo loppuun saakka. Käymme lukuja läpi päivittäin palavereissa ja tietysti pidemmällä aikavälillä.”

Samalla on hyvä muistaa, että videota ei kannata tehdä vain sen vuoksi, että saitilla olisi videoita. Pitää valita paras keino kertoa tarina – oli se sitten video, stillikuva, tekstijuttu, grafiikka, 360-video tai jokin näiden yhdistelmä. Joissakin tapauksissa vaikka pelimäinen testi tai jopa sarjakuva voi toimia parhaiten. Juuri tuo on tässä ajassa kiehtovinta – meillä on iso tukku välineitä, joista voimme valita parhaat.

4.  Tästä päästäänkin aasinsillalla somevideoihin. Ilta-Sanomilla oli Facebookissa 360 000 seuraajaa, mikä on huikea määrä kun ajattelee, että suomalaisia on Facebookissa reilut kaksi miljoonaa. FB on ollut erinomainen paikka kasvattaa bränditietoisuutta natiivivideoilla eli sinne suoraan ladattavilla videoilla, mikä toisaalta saattaa olla hankala yhtälö sen kannalta, että katsojia on saatava myös omalle alustalle (koska mainosmyynti). Maailmalla tätä on yritetty ratkaista tarjoamalla omalla alustalla sellaista lisäarvoa, jonka perässä on yksinkertaisesti pakko tulla. Ei ole aina helppoa. Miten kuvailisit somen ja ISTV:n suhdetta?

Tässä on kieltämättä ristiriita, joka vaatii tasapainottelua. Aina se ei ole helppoa. Pyrimme tarjoamaan sisältömme ensimmäiseksi Ilta-Sanomien verkkosivuilla. Näistä videoista saatetaan sitten jalostaa sisältöä, joka toimii erityisesti somessa. Lisäksi käytämme Facebookia ja muita somekanavia esimerkiksi suorien lähetysten ja muiden sisältöjen markkinoimiseen.

Facebook toimii alustana vähän eri logiikalla kuin uutismedian saitit. Kun menen uutismedian sivuille ja päätän katsoa videon, se on tietoinen valinta. Facebookin feedi taas syytää eteen milloin mitäkin videomateriaalia – käyttökokemus muistuttaa kanavasurffailua. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnittelee oman saitin ja somen suhdetta. Osa videoista toimii hyvin somessa, mutta ne eivät oikein lähde lentoon saitilla – ja päinvastoin.

5. Puhutaan vähän analytiikasta ja videoista. Mitä voit kertoa tavoista, joilla mittaatte onnistumista ISTV:ssä ja somessa? Missä määrin seuraatte esimerkiksi käynnistyksiä tai videoissa käytettyä aikaa?

Olemme siirtyneet Ilta-Sanomissa tavoittelemaan ensisijaisesti sisällöissä vietetyn ajan kasvua. Sen vuoksi katseluaika on erittäin tärkeä mittari ISTV:ssä. Seuraamme paitsi yksittäisissä videoissa vietettyä aikaa myös sitä, miten pitkään videosisällöissä yhteensä viihdytään ja kuinka moni niitä katsoo loppuun saakka. Käymme lukuja läpi päivittäin palavereissa ja tietysti pidemmällä aikavälillä.

”Koko paketin pitää olla kunnossa. Sisältö, otsikko ja thumbnail-kuva – kaikilla niillä on vaikutusta.”

Videostartit kulkevat tietysti yhtenä mittarina yhä mukana. Jos kukaan ei klikkaa videota pyörimään, ei video kerää katseluaikaakaan. Sen takia koko paketin pitää olla kunnossa. Sisältö, otsikko ja thumbnail-kuva – kaikilla niillä on vaikutusta.

Näin sisältöihmisen kannalta mittaustapojen muutos on tervetullut uudistus. Katseluaika kuvaa sisällöllistä onnistumista paljon paremmin kuin pelkät videostartit.

6. Yksi mediamaailman trendeistä tuntuu olevan nicheistyminen: ihmisiä ei keskiarvoisteta, vaan potentiaalisia asiakkaita kohdellaan yhä enemmän yksilöinä. Tarkoitan, että vaikkapa minä voin ruveta seuraamaan FB:ssä esimerkiksi jonkin ruokabrändin ns. vertikaalia, joka julkaisee videoreseptejä ainoastaan meksikolaisesta ruuasta. Mitä ajattelet tästä kehityksestä, entä miten näet videoiden tulevaisuuden journalismissa? Shortform, longform, molemmat, vai jotain ihan muuta?

Pienempiin aihepiireihin keskittyvät sivustot toimivat varmasti, jos potentiaalinen yleisö on tarpeeksi suuri. Englanninkielinen, meksikolaista ruokaa käsittelevä laadukas videosivusto kerää varmasti tarpeeksi suuren yleisön, mutta suomeksi saman tempun tekeminen on huomattavasti vaikeampaa.

Videoilla on varmasti jatkossakin suuri rooli journalismissa. Liikkuva kuva on monesti paras kerrontatapa, kun halutaan näyttää toimintaa tai tunteita. Suora videolähetys on radion ohella nopein keino välittää tietoa.

”Liikkuva kuva on monesti paras kerrontatapa, kun halutaan näyttää toimintaa tai tunteita.”

Vielä pari vuotta sitten nettivideoihin liittyi suurta hypetystä, mutta uskon, että turhasta innostuksesta on pian päästy eroon. Videoita ei tehdä enää niiden itsensä vuoksi, vaan mietitään, mikä olisi oikeasti paras tapa kertoa tarina. Kun ei tarvitse sohlata joka suuntaan, voi keskittyä siihen, mikä oikeasti toimii. Tietysti kaikki kulkee aalloissa – jossain ollaan vielä hypetyksen aallonharjalla, toisaalla jalat ovat jo maan pinnalla. Esimerkiksi norjalainen VGTV käynnisti vielä jokin aika sitten suoran lähetyksen pienemmästäkin auto-onnettomuudesta, nyt he ainakin kertovat keskittyvänsä suorissa lähetyksissä vain suurempiin uutisiin.

7. Olet tosiaan opiskellut Oxfordissa Reuters-instituutissa Helsingin Sanomain säätiön stipendiaattina. Lopputyösi käsitteli mobiilijournalismia, jolla tarkoitat tässä yhteydessä kännykkä+toimittaja-yhdistelmää. Havaitsit, että ihmiset olivat valmiita pysähtymään haastateltavaksi 50% todennäköisemmin, jos he näkivät toimittajan kännykän kanssa sen sijaan, että vastassa olisi ollut toimittaja sekä kuvaaja ison olalla kannettavan kameran kanssa. Mitä tästä pitäisi sinusta ajatella? Entä mitä mielestäsi tarkoittaa hyvä mobiilijournalismi mainitsemassasi merkityksessä?

Jokaisen videoiden kanssa tekemisissä olevan journalistin pitäisi hallita ainakin kuvaamisen ja editoimisen alkeet kännykällä. Pienestä koostaan huolimatta kännykkä voi olla oikein käytettynä erittäin vahva väline journalismiin.

”Yksinkertaisilla keikoilla kännykkä on usein paljon nopeampi tapa hoitaa hommat. Videotiedostoja ei tarvitse siirrellä kamerasta läppäriin.”

Jotkut keikat onnistuvat paremmin ison kameran ja kuvaustiimin voimin, toisilla keikoilla yksittäinen journalisti ja kännykkä toimii paremmin. Esimerkiksi väkivaltaisessa mielenosoituksessa tai maassa, jossa lehdistönvapaus on kuralla, kännykkä voi olla parempi väline kuvaamiseen, koska sillä kuvaaminen ei kerää huomiota – kaikki muutkin kuvaavat kännykällä. Jos haastateltava kertoo arasta aiheesta, monen hengen kuvausryhmä ja iso kalusto aiheuttavat vain lisää stressiä. Tavalliset ihmiset ovat tottuneet, että heitä kuvataan kännykällä – suurta tv-kameraa he eivät välttämättä ole kohdanneet koskaan.

”Samastun BBC:n Nick Garnettin ajatukseen siitä, että mobiilijournalismi on pikemminkin mielentila. Kyse ei ole puhelimesta, vaan siitä, että journalisti on mahdollisimman mobiili.”

Älypuhelin on myös näppärä työkalu, sillä puhelimella journalisti voi kuvata, editoida ja lähettää videojuttunsa tai kuvata suoraa lähetystä. Yksinkertaisilla keikoilla kännykkä on usein paljon nopeampi tapa hoitaa hommat. Videotiedostoja ei tarvitse siirrellä kamerasta läppäriin.

Pitää vain valita oikea väline keikan mukaan. Vaikka mobiilijournalismissa on paljon hyviä puolia, monesti oikea työväline keikalle ei ole kännykkä. Huomasin tutkimuksessani, että mobiilijournalistit kärsivät välillä uskottavuusongelmista. Ihmiset eivät aina usko, että kännykkäkuvaaja on ihan oikeasti tekemässä vakavasti otettavaa journalismia oikeaan uutisvälineeseen.

Kännykässä on myös teknisiä rajoitteita. Esimerkiksi hämärässä kännykän kuvanlaatu on surkea. Lisäksi mobiilijournalistin pitää päästä fyysisesti lähemmäs kohdetta, sillä kännykällä ei kannata zoomailla. Useimmissa puhelimissa on vain digitaalinen zoomi, joka tekee kuvasta pikselimössöä. Puhelin myös hyytyy helposti pakkasessa.

Määritelmä hyvästä mobiilijournalismista liittyy mobiilijournalismin vahvuuksiin. Uskon, että mobiilijournalismi tekee journalismista intiimimpää. Pääsemme lähemmäs kohdetta, saamme enemmän irti haastatteluista.

Lisäksi voimme tehdä journalismia paikoista, joihin emme aiemmin päässeet. Hyvänä esimerkkinä tästä on Al Jazeeran dokumentti Syyriasta vuodelta 2012. Perinteisen kuvausryhmän lähettäminen alueelle olisi ollut liian vaarallista, joten he päätyivät tekemään dokumentin iPhonella. Vaikka kuvamateriaali on paikoin huonompilaatuista, dokumenttiin saatiin sisältöä, jota ei usean hengen kuvausryhmällä ja isolla kalustolla olisi saatu.

Lisäksi mobiilijournalismin myötä yhä useampi pääsee myös kertomaan tarinansa. Aiemmin esteenä oli TV-kaluston hinta, mutta nykyään pelkällä puhelimella ja muutamalla lisävarusteella voi tuottaa TV-laatuista materiaalia. Määrä ei tietysti korvaa laatua, mutta joukossa on aivan varmasti helmiä.

8. Mitä Suomessa voitaisiin tästä oppia? Mitä asioita aiot viedä IS:ssä arkeen Isossa-Britanniassa oppimastasi?

Kännykän pitäisi kuulua entistä vahvemmin jokaisen journalistin työkalupakkiin – oli kyse sitten toimittajasta tai kuvaajasta. Ja sillä kännykällä pitäisi osata tehdä muutakin kuin soittaa ja somettaa. Suomessa – ja muuallakin maailmassa – journalistien pitäisi ottaa rohkeammin haltuun uusia työkaluja ja hyödyntää rohkeammin uutta teknologiaa. Kaipaisin ennakkoluulottomampaa asennetta.

Samalla pitää muistaa, että kännykkä on vain yksi työkalu muiden joukossa. Mobiilijournalismikouluttajat ovat kuvailleet älypuhelinta osuvasti linkkuveitseksi. Kännykässä on kamera, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin kunnon kamera. Siihen saa editointisovelluksen, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin tietokoneen kunnon editointiohjelma. Ja niin edelleen. Siitä huolimatta kännykkä on pätevä työkalu videoiden tekemiseen – ja se on aina taskussa.

”Kännykän pitäisi kuulua entistä vahvemmin jokaisen journalistin työkalupakkiin – oli kyse sitten toimittajasta tai kuvaajasta.”

Ehkä tärkein oppi oli kuitenkin se, että mobiilijournalismia ei pitäisi ajatella teknologian kautta – ei vaikka kaikki tekniset vempeleet ovat tosi kiehtovia. Samastun BBC:n Nick Garnettin ajatukseen siitä, että mobiilijournalismi on pikemminkin mielentila. Kyse ei ole puhelimesta, vaan siitä, että journalisti on mahdollisimman mobiili.

Olemme Ilta-Sanomissa jo aiemmin kouluttaneet runsaasti talon journalisteja mobiilijournalismiin. Jatkamme näitä koulutuksia ja otamme haltuun uusia välineitä ja uutta teknologiaa. Teemme kaiken sisällöt edellä.

Panu Karhunen on Numeroiden takaa -blogin viides blogivieras. Aiemmat: YleX:n ja Yle Kioskin digistrategi Anne SalorantaYlen Head of Customer Experience Jaakko LempinenAllerin datapomo Sini Kervinen ja Very Finnish Problemsin luoja Joel Willans.

Numeroiden takaa on helmikuussa 2017 perustamani blogi, joka käsittelee onnistumisen mittaamista kansantajuisesti. Julkaisen blogin FB-sivulla myös materiaalia, josta en erikseen bloggaa, käyhän seuraamassa! Minusta eli kirjoittajasta löydät lisätietoa tämän blogin esittelysivultaJournalisti-lehden jutusta tai laajemmin mutta englanniksi Newswhip-analytiikkayhtiön tuoreesta haastattelusta täältä.

Normaali
Liiketoiminta, Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Mihin media menee 2018? Tässä Reuters-instituutin tuoreen raportin keskeiset pointit (osin) suomeksi jäsenneltynä

Näyttökuva 2018-02-01 kello 18.05.09

Jos median ja teknologian tulevaisuus & näkymät tälle vuodelle kiinnostavat, tämä kannattaa kahlata läpi! Jäsennän tähän kirjoitukseen keskeiset pointit muutama päivä sitten julkaistusta 50-sivuisesta raportista, jonka on tehnyt Oxfordin yliopiston arvostettu Reuters-instituutti (ladattavissa pdf-muodossa linkin takaa). Nämä ennustukset ovat hyvin usein osuneet kohdilleen. Raportin on koonnut yksi alan johtavista asiantuntijoista, digistrategi Nic Newman, johon olen saanut kunnian tutustua muutama vuosi sitten.

(Pelkät väliotsikotkin lukemalla pääset kartalle – havainnot ovat sekalaisessa järjestyksessä ja osin vapaasti kääntäen)

Data nousee kaiken keskiöön

“This could be the year when media companies recognise how critical data will be to their future success. In our survey, almost two-thirds of publishers (62%) said that improving data capacity was their most important initiative for the year ahead. Closely related, over half of publishers (58%) said registering users was considered very important, with another quarter (26%) saying this was quite important. Moving audiences from the ‘anonymous to the known’ is critical for publishers looking to create a deeper relationship with audiences and to provide more personalised and relevant services. This is the next battleground for media – and having the right data infrastructure and skills will be the key to making it work. — As one example, UK publisher the Daily Telegraph wants to grow registered readers to 10m as it moves away from a mass reach strategy to one based on maximising revenue from a smaller number of logged in users.”

EU:n tietosuoja-asetus nousee keskusteluun (voimaan toukokuussa 2018)

“Effectively this means that from early this year many publishers will have to ask again for consent around various permissions including emails, profling customer’s data, or sharing it with third parties.”

Keinoäly tulee entistä isommin uutisorganisaatioihin

“Surprisingly, almost three-quarters of those we surveyed said they were already using some kind of artifcial intelligence, by which we mean computers that learn over time – independently – to improve outcomes. Respondents told us about projects to optimise marketing, to automate fact-checking, and to speed up tagging and metadata. Many of these are R&D projects at this stage but expect a signifcant number to move into production over the next year.”

Ääniohjattavat virtuaaliapurit alkavat yleistyä kunnolla – niihin kytketään yhä useampia laitteita, “mitä TV:stä tulee tänään”

“Adoption of voice-enabled smart speakers like the Amazon Echo and Google Home is taking of rapidly, with one report (Juniper Research) suggesting they will be installed in 55% of US households within five years.”

Älypuhelimien käytön kasvu jatkuu

“The 2017 Reuters Institute Digital News Report showed that, on average across 36 countries, 46% of smartphone users accessed news from bed and 32% in the bathroom or toilet.”

Battle of the lock screen eli notifikaattien taistelu kännykän ruudulla kovenee

“Our lockscreens are increasingly becoming cluttered with a range of messages and push notifcations from our favourite apps. This is leading to many consumers deleting apps that send too many messages. In the news space, media companies now compete with aggregators like Apple News and Google News that are also sending more alerts based on previous reading history and other signals.”

Lisätty todellisuus ja VR ottavat vihdoin kunnon harppauksen eteenpäin (no, tätä ennustettiin jo vuosi sitten…toim. huom.)

Mobiilimaksamisen yleistyminen mahdollistaa käteisettömän yhteiskunnan, minkä myötä mikromaksaminen yleistyy myös uutispalveluissa

“Some Chinese mobile news sites have introduced small per article payments for journalists/ authors and the same process applies to livestreaming of content.”

Mediatalot pakittavat satsauksissaan videoon. Osa keskittyy jälleen enemmän tekstisisältöihin, osa tekee kokeiluita audiolla (tai näillä kaikilla yhdessä). Pakittamisen syy on tässä:

“Many publishers will need to decide whether producing lifestyle or unscripted video for Facebook still makes sense. Video production is expensive, logistically difcult, and hard to scale. Even basic news production will need re-evaluating. With little prospect of pre-roll ads in the news feed, revenue will be limited or non-existent.”

Mainostamisen merkitys pienenee, tilausmaksujen kasvaa

Our digital leaders survey shows a clear but not universal view that advertising will become less important over time (62%), with than one in ten (10%) saying they are actively planning for a future with little or no display advertising. This is a signifcant turnaround. Adjacent display worked well in print, was largely ignored on the desktop, and has become irrelevant on a mobile screen.

“Täppäämällä eteenpäin”-tarinankerronta lisääntyy

Kerrontamuoto tuli viime vuonna entistä tunnetummaksi Facebookin Stories-kloonista, Instan kuvakarusellisuudistuksesta ja Whatsappin statusviestiominaisuudesta. BBC Newsin sovelluksessa on kokeiltu samanlaista lähestymistapaa.

“We going to see more of these visual, swipeable story formats in 2018. Facebook is boosting the prominence of its own stories and will also enable cross-posting of Instagram ones. Asian tech platforms like China’s Sina Weibo are getting in on the act while Kakao in Korea has its own Stories app.”

Mediat ottavat etäisyyttä somealustoihin, aivan suurimpia mediataloja myöten. Mutta Googlea pidetään kilteimpänä

“Not all tech companies are viewed with equal concern. On a scale from 1 to 5, there is a more positive view on average of Google (3.44) and Twitter (3.23) than there is of Snapchat (2.82) and Facebook (2.57). Sentiment towards Facebook in particular seems to have worsened following its perceived role in promoting fake news, the lack of promised revenue for video, and a sudden drop in Facebook referrals to many news websites since the summer.”

Vuonna 2018 selviää, mitä FB:n satsaus omaan “Netflixiinsä” Watch-palveluun oikein tarkoittaa. Facebookista tulee mediayhtiö, tulkitsee Reutersin raportti.

“Facebook is talking about investing in ‘hero shows’, perhaps even owning programme rights for the frst time, which would severely weaken its claim not to be a media company. “

Faktantarkistajien kirjo kasvaa, “the Rise of ‘Alternative Fact-Checking”

”This year, we’ll also see more focus on challenging inaccurate information in third-party platforms. Platform (and government) funding of independent fact-checkers will increase in 2018, along with technical (semi-automated) solutions to help them do a better job. — Expect more rows over who is ‘allowed’ to be a fact-checker and the frst ejection from the approved list for breaching agreed rules.”

Brändin tunnistettavuuteen kiinnitetään erityisen paljon huomiota, somealustojen odotetaan tekevän toimenpiteitä tähän suuntaan, kun viime vuonna ne olivat lähinnä pistemäisiä kokeiluja

“Better Labelling and Prominence for Authoritative Brands In the fragmented world of the internet, the focus is shifing from fguring out what to believe to who to believe. The ability to identify trusted brands or people quickly will be at the heart of healthy information ecosystems but we are still some way from that. Reuters Institute research showed that less than half (47%) typically recognised the news brand that had created the content when accessing news in Facebook, Twitter, or Google (Kalogeropoulos and Newman, 2017).”

Verkon uutis- ja ajankohtaissisällöt leviävät yhä useammin viestisovellusten kautta – kehitys jatkuu

“In our Reuters Institute data, messaging platforms like WhatsApp and Facebook Messenger are growing rapidly in general but also for news, while Snapchat resonates most with 18–25s. Instagram has also been one of the fastest growing networks over the last two years as it moves to capitalise on new mobile behaviours and richer story-based formats. Facebook owns all of these companies except Snapchat and continues to dominate the social sphere (80% touch a Facebook product weekly according to Digital News Report data). It has also started to integrate its services more closely, using this ‘data lake’ to ofer advertisers unprecedented opportunities for micro targeting of consumers. Meanwhile, Twitter continues to struggle for growth though it has been making attempts to improve usability, adding algorithmic selection of content, better threading and a longer character length.”

Alle 13-vuotiaita houkutellaan Facebookiin uuden sovelluksen myötä

“FB Messenger Kids will be rolling out through 2018, offering a service for this age group where parents must approve and verify all new contacts, though they are not entitled to see the content itself.”

TULEVAISUUS?

“There is no sense that the technology revolution is slowing down. If anything it seems as if we are the beginning of a new phase of disruption. The era of artifcial intelligence will bring new opportunities for creativity and for efciency – but also for greater misinformation and manipulation.

— News organisations need to rethink their role in a world where people increasingly do not seek out media but are instead immersed in it (Beckett and Deuze, 2017). Changing journalistic culture will be critical part of that along with selecting the right strategies. While AI, voice, AR/VR, messaging, and the shif to subscription are amongst the key trends ahead, the timing and precise form of these opportunities remain uncertain. Choices will still need to be made about what is most important for any particular organisation at a particular time.”

PS. Julkaisin tämän alun perin FB-sivuni postauksena, mutta se oli niin pitkä, että ilmeisesti rikoin FB:n, joten siksi kirjoitus on myös täällä…

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Sivujen määrä romahti, kavereiden räjähti, kun vertasin sataa ensimmäistä postausta Facebook-fiidissäni 2017 & 2018

Varoitus: Tämä kirjoitus sisältää erittäin epätieteellisen tavan kerätä tietoa, josta ei voi vetää vielä mitään johtopäätöksiä. Ei tosikoille.

Näyttökuva 2018-01-18 kello 12.18.59

On muistettava, että FB-käyttäjän oma käyttäytyminen vaikuttaa näkyvyyteen suuresti. Oma käyttäytymiseni on mielestäni pysynyt suht ennallaan, mitä nyt olen lopettanut joidenkin sivujen seuraamisen tänä aikana. Tilalle on vastaavasti tullut uusia. FB-ryhmien määrä on pysynyt samana.

FB:n uutisvirta mullistuu, maailma pilalla? Noo, ehkä ei. Järkevin ajattelumalli tilanteessa on ollut, että ei kannata hötkyillä. Aika näyttää, onko orgaanisen tavoittavuuden aika ohi ja täytyykö esimerkiksi näkyvyyden buustauksesta maksaa enemmän kuin aiemmin, mitä on ehditty väläyttelemään. Tulee mitä tulee, siihen on sopeuduttava. FB on ilmoittanut uudistuksen tulevan voimaan asteittain.

Ennen kuin varteenotettava data kertoo, mihin suuntaan some menee, voi leikkimielisesti testailla, mistä se oma fiidi oikein koostuukaan. Itselläni oli sattumoisin tallella verrokkitietoa lokakuulta 2017, joten päätin tehdä saman testin omalla fiidilläni uudestaan.

Törmäsin viime syksynä Mediumin blogaukseen, jonka kirjoittaja halusi laskea, miten medioiden FB-sivujen postausten määrä eroaa, kun verrataan pääuutisvirtaa sekä kronologisesti toimivaa tuoreimmat-uutisvirtaa (jonka saa päälle asetuksista). Hänen löydöksensä oli, että tuoreimmat-näkymässä oli 31% FB-sivujen sisältöä, kun pääuutisfiidissä eli Suosituimmat tarinat -näkymässä niitä oli vain 12%. Kokeilin tuolloin samaa temppua (käytännössä lähes kaikki seuraamani sivut ovat medioiden), ja tulos oli, että Suosituimmat tarinat -näkymässä peräti 69 kappaletta näkemistäni sadasta ensimmäisestä postauksesta oli FB-sivuilta. Totesin tuolloin kirjoituksessani, että tilannetta varmasti vääristää ”uutisfriikkiyteni” eli se, että seuraan Facessa arviolta muutamaa sataa uutissivua. Olen sen jälkeen vähentänyt seurattavien sivujen määrää, mutta en merkittävästi. Kokeiluun en laskenut kummallakaan kerralla mukaan mainoksia eli sponsoroidusti näkyviä sivuja. Kavereitteni postauksia mahtui sadan joukkoon viime syksynä vain 20, nyt 69 eli sivujen ja kavereiden suhde tavallaan vaihtui päikseen.

Suurimmille medioille yksi keskeinen seurattava mittari maailmalla on ollut Facebookista tuleva liikenne niiden verkkopalveluihin. Se on ollut laskussa jo viime vuonna – ja Googlen nousussa (sama suunta on ollut havaittavissa meillä Ylelläkin) – mikä kehitys uutisvirtauudistuksen myötä tullee jatkumaan. On kuitenkin muistettava, että FB-liikenne koostuu sekä sivujen kautta tulevasta liikenteestä että muualta FB:stä kuin sivujen kautta tulevasta liikenteestä. Jälkimmäinen tarkoittaa suomeksi sanottuna taviksia, ja nimenomaan tavisten roolin Facebook on nyt uudistuksen jälkeen sanonut korostuvan. Sitä emme vielä tiedä, voiko tavisten tuoma liikenne uutisjuttuihin jopa nousta, kun sivujen voima vähenee. Tästä voikin hypätä hyvällä aasinsillalla vanhaan kliseeseen, joka koko kuviosta on hyvä painaa mieleen: kannattaa edelleenkin keskittyä tekemään hyvää sisältöä, joka kiinnostaa ihmisiä.

Vaikkei uutisvirralle lopulta paljoa tapahtuisikaan, mieleen on jäänyt teknologiasaitti Vergen Piilaaksoon erikoistuneen toimittajan mainio tviitti, joka tiivisti minusta olennaisen – ja tämänhän voi #muuten tulkita monellakin eri tavalla: ”Monet mediajulkaisijat luulevat että heillä on yleisöjä, kun oikeasti heillä on vain (some)liikennettä. Pian punnitaan, kenellä oikeasti on yleisöjä.”

Näyttökuva 2018-01-18 kello 12.51.53.png

Aiheesta lisää:

Suomalaiset mainostajat odottavat, mitä Facebookin uudistus tuo toteutuessaan – ”Mitään isoa ei ole vielä tapahtunut” (Marmai)

‘Organic reach on Facebook is dead’: Advertisers expect price hikes after Facebook’s feed purge (Digiday)

Facebook alkaa suosia ystäviä sivujen sijasta, mitä se tarkoittaa medialle? (Jussi Pullinen)

 

 

 

 

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Haluatko nähdä FB:n uutisfiidissä AINA ENSIMMÄISENÄ ne tuoreimmat sisällöt, jotka oikeasti kiinnostavat sinua? Näin teet algoritmille ohituskaistan

Näyttökuva 2018-01-05 kello 8.56.35.png

Kännykkäsovelluksessa täppää sivun Seurataan-kuvaketta ja valitse ”Katso ensin”. ”Oletus” tarkoittaa, että sivun postausten näkyvyyden määrittää algoritmi – johon toki omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa. Sivun seuraamisen voi myös lopettaa (”Älä seuraa”), mutta edelleen pysyä sivun tykkääjänä. Tästä johtuen tykkääjä- ja seuraajamäärät eivät ole FB-sivuilla samat.

Vain pari täppäystä riittää.

Kikka on jo vanha, mutta saattanut unohtua. Eikä kyse oikeastaan ole kikasta, vaan Facebookiin sisäänrakennetusta Katso ensin -ominaisuudesta, joka nostaa uutissyötteen kärkeen haluamiesi henkilöiden tai sivujen tuoreet postaukset. Kyse on tavallaan algoritmin ohituskaistasta.

Itse olen käyttänyt ominaisuutta pidempään, jotta voisin pysyä paremmin kartalla eräiden seuraamieni sivujen jakamista sisällöistä nimenomaan tuoreeltaan. Näin minun ei tarvitse etsiä tai löytää kiinnostavia sisältöjä päivien päästä, vasta kun algoritmi suvaitsee ne minulle tarjota.

Näyttökuva 2018-01-05 kello 9.01.47.png

Katso ensin -ominaisuudella seuratut sivut tunnistaa sinisestä tähdestä oikeassa yläkulmassa.

Homma toimii näin: Kun täppäät Katso ensin -ominaisuuden päälle esimerkiksi haluamiltasi sivuilta, näet niiden postaukset fiidisi kärjessä aina kun ne julkaisevat tuoretta sisältöä. Ominaisuuden käyttöönotto kestää hetken, joten ei kannata ihmetellä, jos mitään ei heti näy. Kyseisen sivun on myös täytynyt julkaista sivullaan tuoretta materiaalia. Sitä täppäämällä ominaisuuden saa myös heti pois päältä.

Yksittäisten sivujen postauksista voi halutessaan tilata itselleen myös ilmoitukset (”Hanki ilmoitukset” pääkuvassa), mutta itse vältän tätä, koska haluan pitää notifikaattien tuomat ärsykkeet elämässäni minimissä. Katso ensin -ominaisuus mahdollistaa omien kiinnostusten kohteiden seuraamisen korostetusti aina silloin, kun Facebookin on halunnut itse avata.

Koko uutisvirran asetukset voi kokonaisuudessaan myös täpätä asentoon, jossa kaikki postaukset näkyvät kronologisessa järjestyksessä – selaimessa valitse ”Viimeisimmät” sen jälkeen kun olet painanut uutisvirtaa-painikkeen ”Uutiset” yhteydessä näkyvää kolmea pistettä.

Näyttökuva 2018-01-05 kello 9.04.14.png

PS. ”Muokkaa asetuksia”-kohdasta voit selaimessa myös muuttaa Katso ensin -ominaisuutta (”Päätä, ketkä haluat nähdä ensin”):

Näyttökuva 2018-01-05 kello 9.04.25.png

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Kaksi random-ennustusta vuodelle 2018

letters-2742643_1920

2018 – paluu suljetumpiin ympyröihin? Kuva: Creative Commons. 

Internet alkaa täyttyä ennustuksista. Yksi povaa yhtä, toinen toista. En ottaisi näitä listoja liian orjallisesti. Lähinnä ne ovat tapa jäsentää ajatuksia.

Joten – halusitte tai ette – tässäpä meikäläisen hyvinkin random-ennuste vuodelle 2018! Vuoden päästä on kiva katsoa, menikö ns. vihkoon.

1. SOSIAALINEN JA MEDIA VOIVAT EHKÄ EROTA, MUTTA

Tämän vuoden lopulla on alettu väläytellä, erotetaanko sosiaalinen ja media toisistaan (lähteitä: 1, 2, 3). Voi olla, mutta haluaisin silti uskoa, että jos sisältö on hyvää, se löytää myös ensi vuonna väylänsä tavalla tai toisella, on kyse sitten suljetuista yhteisöistä, viestisovelluksista tai ääniohjatuista palveluista. Kyllä, meidän työmme sisältöbisneksessä voi käydä vaikeammaksi, mutta onko muita vaihtoehtoja kuin yrittää sopeutua? Fiksuimmat pysyvät kartalla siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Terveen varauksellisesti, liikaa hötkyilemättä jokaisen muutoksen perässä. Tiedän että tämä saattaa kuulostaa hieman naivilta. Mutta kassellaan vuoden päästä!

2. SISÄLLÖN OIKEA AJOITUS JA AJANKESTÄVYYS NOUSEVAT TÄRKEÄMPÄÄN ROOLIIN

Keksin kolme syytä.

1) Koska algoritmit näyttävät edelleen kehittyvän suuntaan, jossa näemme yhä vähemmän juuri nyt tai vähän aikaa sitten julkaistua sisältöä.

2) Koska kilpailu on kiristynyt niin paljon – se tekee erottautumisesta entistäkin vaikeampaa.

3) Koska näyttää siltä, että Googlen osuus liikenteenlähteenä kasvaa ja Facebookin laskee (Mikä sitten on syy ja mikä seuraus. Mutta veikkaan, että ensi vuonna FB:n osuus ei välttämättä koko ajan laske, mutta heilahtelee ennustamattomasti). (lähteitä: 1, 2)

+ Bonusennustus: Media-ala ei ole valmis blockchainin läpimurtoon. Tämä ei nyt perustu oikein mihinkään laajempaan, mutta en usko lohkoketjuteknologian lyövän läpi journalismissa ainakaan vielä ensi vuonna. Keksin siihen maalaisjärjellä yhden syyn: lohkoketjuteknologian ja journalismin kombo on vielä toistaiseksi niin vaikeasti selitettävä, että sille lämmetään tooodella hitaasti. Olisitko valmis sijoittamaan tuotteeseen, jota et ymmärrä? (lähteitä: 1).

Normaali