Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Sivujen määrä romahti, kavereiden räjähti, kun vertasin sataa ensimmäistä postausta Facebook-fiidissäni 2017 & 2018

Varoitus: Tämä kirjoitus sisältää erittäin epätieteellisen tavan kerätä tietoa, josta ei voi vetää vielä mitään johtopäätöksiä. Ei tosikoille.

Näyttökuva 2018-01-18 kello 12.18.59

On muistettava, että FB-käyttäjän oma käyttäytyminen vaikuttaa näkyvyyteen suuresti. Oma käyttäytymiseni on mielestäni pysynyt suht ennallaan, mitä nyt olen lopettanut joidenkin sivujen seuraamisen tänä aikana. Tilalle on vastaavasti tullut uusia. FB-ryhmien määrä on pysynyt samana.

FB:n uutisvirta mullistuu, maailma pilalla? Noo, ehkä ei. Järkevin ajattelumalli tilanteessa on ollut, että ei kannata hötkyillä. Aika näyttää, onko orgaanisen tavoittavuuden aika ohi ja täytyykö esimerkiksi näkyvyyden buustauksesta maksaa enemmän kuin aiemmin, mitä on ehditty väläyttelemään. Tulee mitä tulee, siihen on sopeuduttava. FB on ilmoittanut uudistuksen tulevan voimaan asteittain.

Ennen kuin varteenotettava data kertoo, mihin suuntaan some menee, voi leikkimielisesti testailla, mistä se oma fiidi oikein koostuukaan. Itselläni oli sattumoisin tallella verrokkitietoa lokakuulta 2017, joten päätin tehdä saman testin omalla fiidilläni uudestaan.

Törmäsin viime syksynä Mediumin blogaukseen, jonka kirjoittaja halusi laskea, miten medioiden FB-sivujen postausten määrä eroaa, kun verrataan pääuutisvirtaa sekä kronologisesti toimivaa tuoreimmat-uutisvirtaa (jonka saa päälle asetuksista). Hänen löydöksensä oli, että tuoreimmat-näkymässä oli 31% FB-sivujen sisältöä, kun pääuutisfiidissä eli Suosituimmat tarinat -näkymässä niitä oli vain 12%. Kokeilin tuolloin samaa temppua (käytännössä lähes kaikki seuraamani sivut ovat medioiden), ja tulos oli, että Suosituimmat tarinat -näkymässä peräti 69 kappaletta näkemistäni sadasta ensimmäisestä postauksesta oli FB-sivuilta. Totesin tuolloin kirjoituksessani, että tilannetta varmasti vääristää ”uutisfriikkiyteni” eli se, että seuraan Facessa arviolta muutamaa sataa uutissivua. Olen sen jälkeen vähentänyt seurattavien sivujen määrää, mutta en merkittävästi. Kokeiluun en laskenut kummallakaan kerralla mukaan mainoksia eli sponsoroidusti näkyviä sivuja. Kavereitteni postauksia mahtui sadan joukkoon viime syksynä vain 20, nyt 69 eli sivujen ja kavereiden suhde tavallaan vaihtui päikseen.

Suurimmille medioille yksi keskeinen seurattava mittari maailmalla on ollut Facebookista tuleva liikenne niiden verkkopalveluihin. Se on ollut laskussa jo viime vuonna – ja Googlen nousussa (sama suunta on ollut havaittavissa meillä Ylelläkin) – mikä kehitys uutisvirtauudistuksen myötä tullee jatkumaan. On kuitenkin muistettava, että FB-liikenne koostuu sekä sivujen kautta tulevasta liikenteestä että muualta FB:stä kuin sivujen kautta tulevasta liikenteestä. Jälkimmäinen tarkoittaa suomeksi sanottuna taviksia, ja nimenomaan tavisten roolin Facebook on nyt uudistuksen jälkeen sanonut korostuvan. Sitä emme vielä tiedä, voiko tavisten tuoma liikenne uutisjuttuihin jopa nousta, kun sivujen voima vähenee. Tästä voikin hypätä hyvällä aasinsillalla vanhaan kliseeseen, joka koko kuviosta on hyvä painaa mieleen: kannattaa edelleenkin keskittyä tekemään hyvää sisältöä, joka kiinnostaa ihmisiä.

Vaikkei uutisvirralle lopulta paljoa tapahtuisikaan, mieleen on jäänyt teknologiasaitti Vergen Piilaaksoon erikoistuneen toimittajan mainio tviitti, joka tiivisti minusta olennaisen – ja tämänhän voi #muuten tulkita monellakin eri tavalla: ”Monet mediajulkaisijat luulevat että heillä on yleisöjä, kun oikeasti heillä on vain (some)liikennettä. Pian punnitaan, kenellä oikeasti on yleisöjä.”

Näyttökuva 2018-01-18 kello 12.51.53.png

Aiheesta lisää:

Suomalaiset mainostajat odottavat, mitä Facebookin uudistus tuo toteutuessaan – ”Mitään isoa ei ole vielä tapahtunut” (Marmai)

‘Organic reach on Facebook is dead’: Advertisers expect price hikes after Facebook’s feed purge (Digiday)

Facebook alkaa suosia ystäviä sivujen sijasta, mitä se tarkoittaa medialle? (Jussi Pullinen)

 

 

 

 

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Kaksi random-ennustusta vuodelle 2018

letters-2742643_1920

2018 – paluu suljetumpiin ympyröihin? Kuva: Creative Commons. 

Internet alkaa täyttyä ennustuksista. Yksi povaa yhtä, toinen toista. En ottaisi näitä listoja liian orjallisesti. Lähinnä ne ovat tapa jäsentää ajatuksia.

Joten – halusitte tai ette – tässäpä meikäläisen hyvinkin random-ennuste vuodelle 2018! Vuoden päästä on kiva katsoa, menikö ns. vihkoon.

1. SOSIAALINEN JA MEDIA VOIVAT EHKÄ EROTA, MUTTA

Tämän vuoden lopulla on alettu väläytellä, erotetaanko sosiaalinen ja media toisistaan (lähteitä: 1, 2, 3). Voi olla, mutta haluaisin silti uskoa, että jos sisältö on hyvää, se löytää myös ensi vuonna väylänsä tavalla tai toisella, on kyse sitten suljetuista yhteisöistä, viestisovelluksista tai ääniohjatuista palveluista. Kyllä, meidän työmme sisältöbisneksessä voi käydä vaikeammaksi, mutta onko muita vaihtoehtoja kuin yrittää sopeutua? Fiksuimmat pysyvät kartalla siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Terveen varauksellisesti, liikaa hötkyilemättä jokaisen muutoksen perässä. Tiedän että tämä saattaa kuulostaa hieman naivilta. Mutta kassellaan vuoden päästä!

2. SISÄLLÖN OIKEA AJOITUS JA AJANKESTÄVYYS NOUSEVAT TÄRKEÄMPÄÄN ROOLIIN

Keksin kolme syytä.

1) Koska algoritmit näyttävät edelleen kehittyvän suuntaan, jossa näemme yhä vähemmän juuri nyt tai vähän aikaa sitten julkaistua sisältöä.

2) Koska kilpailu on kiristynyt niin paljon – se tekee erottautumisesta entistäkin vaikeampaa.

3) Koska näyttää siltä, että Googlen osuus liikenteenlähteenä kasvaa ja Facebookin laskee (Mikä sitten on syy ja mikä seuraus. Mutta veikkaan, että ensi vuonna FB:n osuus ei välttämättä koko ajan laske, mutta heilahtelee ennustamattomasti). (lähteitä: 1, 2)

+ Bonusennustus: Media-ala ei ole valmis blockchainin läpimurtoon. Tämä ei nyt perustu oikein mihinkään laajempaan, mutta en usko lohkoketjuteknologian lyövän läpi journalismissa ainakaan vielä ensi vuonna. Keksin siihen maalaisjärjellä yhden syyn: lohkoketjuteknologian ja journalismin kombo on vielä toistaiseksi niin vaikeasti selitettävä, että sille lämmetään tooodella hitaasti. Olisitko valmis sijoittamaan tuotteeseen, jota et ymmärrä? (lähteitä: 1).

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Algoritmit pakottavat miettimään heti kulutettavan ja aikaa kestävän sisällön suhteen uudelleen

“Leading media brands know the power of timeliness over timestamp”, tiivisti yhdysvaltalaisen Atlantic Media Strategies -yrityksen julkaisujohtaja Lymari Morales alustuksessaan South by Southwest -tapahtumassa Teksasin Austinissa kevättalvella 2017.

Samaan yritysperheeseen kuuluvan The Atlantic -aikakauslehden verkkojuttuihin tulevasta kuukausiliikenteestä yli 50% tulee aiemmin kuin kyseisen kuukauden aikana julkaistuihin sisältöihin (2016*). Lehti ruokkii järjestelmällisesti myös itse “juttujen pitkää häntää”, kuten alalla tavataan sanoa: jopa joka kolmas Atlanticin Facebook-postaus on arkistomateriaalia.

Näyttää siltä, että verkko- tai somesisällön oikea ajoitus ja ajankestävyys nousevat entistä tärkeämpään rooliin kasvun ja uusien yleisöjen hakemisessa uutistaloissa, tai miksei missä tahansa sisältötalossa. Aihe on ollut julkisessa keskustelussa useamman vuoden, kuten Atlanticin esimerkkikin osoittaa, mutta väitän, että Googlen ja Facebookin kaltaisten jättien palveluiden algoritmit ovat kiihdyttäneet kehitystä aivan viime aikoina.

Algoritmien maailmassa juuri nyt julkaistu sisältö näkyy yhä harvemmin toisille heti, vaan vasta myöhemmin. Kurkatkaapa vaikka nyky-Instagramiin, jos haluatte tietää, mitä kavereillenne kuului viime viikolla.

Miksi julkaista nyky-Facebookiin breaking-henkinen uutiskoostevideo terrori-iskusta, jos aiempaa useampi näkee sen uutisvirrassaan vasta useamman tunnin, jopa päivien päästä? (perus-linkkijako voisi olla perustellumpaa). Toisaalta tiedämme, että todella isoissa uutistapahtumissa ihmiset hakeutuvat viestinten ääreen suoraan, jos asia heitä tarpeeksi kiinnostaa. Uutistalojen verkkosivujen kävijät tulevat kyllä isojenkin uutistapahtumien yhteydessä monista eri lähteistä, kuten sosiaalisesta mediasta ja hakukoneista (Kuitenkin: Suomessa tullaan uutispalveluihin enemmän suoraan kuin muissa maissa, ks. sivu 26, Reuters-instituutin Suomen-maaraportti).

Jos ennen oli tapana sanoa, että muodon pitää tukea sisältöä, tuntuu, että nyt olisi tarkoituksenmukaisempaa sanoa, että muodon pitää tukea sisältöä ja algoritmia, vaikka karultahan se kuulostaa. Jos teet Facebook-videon, joka sisältönsä ja esitystapansa puolesta kestää aikaa, se voi rauhassa kiertää keräämässä katseluaikaa ihmisten fiideissä kuukausitolkulla.

Somen uutisvideopioneerin vaikeudet – algoritmin syytäkö?

En sano, että seuraavat kuvat ovat kiistaton todiste heti kulutettavan (Facebook-)sisällön vaikeuksista, mutta kertoo se ainakin sen, että somen uutisvideopioneerin, amerikkalaisen Nowthisin päätilillä Facebookissa pyyhkii mollivoittoisesti (somelukujen valossa – rahasta en osaa sanoa). Videoihin tulleiden reagointien määrä on laskenut vuodessa – varmasti myös osin kovasta kilpailusta johtuen, mutta arvelisin tähän liittyvän myös sen, että Nowthis on videoillaan tarttunut vahvasti nimenomaan päivänpolttaviin uutis- ja ajankohtaisaiheisiin. Nowthis ei ainakaan päätilillään ole myöskään juuri uskaltanut lähteä kokeilemaan pidemmillä, useamman minuutin mittaisilla videoilla, mihin suuntaan Facebook on mediajulkaisijoita patistellut.

Voisiko olla niin, että entisenkaltaisella algoritmilla Nowthisin käppyrät näyttäisivät paremmilta?

Ensimmäinen käyrä kuvaa jakojen, kommenttien ja reagointien määrän kehittymistä. Toinen käyrä kuvaa yhden postauksen keskimäärin saamien jakojen, kommenttien ja reagointien määrää jaettuna sivun koolla. Kummassakin kuvassa aikaväli on vuosi.

Näyttökuva 2017-11-21 kello 12.35.53

Lähde: CrowdTangle (KP)

Näyttökuva 2017-11-21 kello 12.38.08

Lähde: CrowdTangle (KP)

Miten päästä kännykän käyttäjän notifikaatiovirtaan?

Alkuvuonna 2017 Facebook ilmoitti nostavansa uutisvirrassaan aiempaa korkeammalle videot, joita katsotaan pidemmän aikaa, eli joiden pito on hyvä. Kyse on tavallaan vastakkaisesta tavasta kuluttaa sisältöjä kuin mitä esimerkiksi uutissovellusten notifikaatiovirta tarjoaa kännykkääsi: uutisilmoituksen vilkaistuasi saatat kokea tulleesi palvelluksi sekunnin murto-osassa. Kännykän notifikaatiovirtaan voi toki päästä Facenkin kautta, jos onnistut tekemään niin kiinnostavan sisällön, että ihmiset alkavat tägäämään kavereitaan postauksen alle (”battle of the lock screenistä” voit lukea lisää tuolta).

Itse haluaisin ajatella, että uutistaloissa on tärkeää yrittää päästä omilla sovelluksilla käyttäjien notifikaatiovirtaan, jotta emme olisi ainoastaan algoritmien varassa.

”Katso ympärillesi ja reagoi”

Sekä heti kulutettavaa että aikaa kestävää sisältöä tarvitaan, koska yksi palvelu ei riitä kaikille, ja yhdelläkin ihmisellä voi olla monenlaisia tapoja käyttää mediaa.

Mutta oikea-aikaisuus, siis oikea ajoitus, liittyy olennaisesti myös hyvin aikaa kestävän sisällön menestykseen.

”Katso ympärillesi ja reagoi”. Näin tiivisti oikea-aikaisuuden hiljattain tähän blogiin haastattelemani Very Finnish Problems -somebrändin luoja Joel Willans. Hänen tiiminsä pyörittämän Inktank.fi-blogin artikkelit löytyvät erinomaisen hyvin Googlen kautta, mihin he myös tietoisesti kiinnittävät huomiota.

– Hyvä esimerkki on Carrie Fisheristä aikoja sitten kirjoittamamme artikkeli. Sitten tapahtui kaksi asiaa: ensin hän sai roolin uudesta Star Wars elokuvasta, ja sitten hän kuoli. Liikenne (Googlesta) räjähti, kertoi Willans.

Tiedämme, että hyvin aikaa kestävän sisällön pitkä häntä tulee usein hakukoneista. Analytiikkayhtiö Parse.ly kävi vuonna 2016 läpi yli 10 miljoonaa verkkojuttua ja teki huomion, että Facebookin kautta tullaan usein lifestyle-sisältöihin ja Googlen kautta taas esimerkiksi teknologia-, bisnes- ja urheiluartikkeleihin.

Juuri nyt vai ikuisesti?

Heti kulutettavan ja aikaa kestävän sisällön suhdetta pohdiskeli hiljattain Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen kirjoituksessaan “Uutisjuttu tarvitsee kokonaan uuden muodon —”, jossa hän mietti internetin “kahden aikamuodon, juuri nyt ja ikuisesti” haasteita journalismille. Pullisen mielestä media ei hallitse ikuisesti-internetiä lainkaan, ja yksi keskeinen ongelma on, että sisällöt tarjoillaan “juttuina”.

Tunnistan ilmiön oman työni kautta hyvin. Iso osa uutisartikkeleista kerää lukijamääränsä julkaisupäivänä tai lähipäivinä, ja sen jälkeen on monesti hiljaista. On toki myös sisältöjä, joiden häntä on pidempi, jopa vuosien mittainen – meillä ne tuppaavat olemaan esimerkiksi kuluttajajournalismia.

Molempia tarvitaan, mutta voisiko toinen oppia toiselta?

Jos haluamme artikkelillemme näkyvyyttä ikuisesti-internetissä, olemme liikenteenlähteenä pitkälti Googlen varassa. Vai milloin viimeksi naputtelit selaimen osoitekenttään http://www.wikipedia.org?

Pullisen huomio sisällön “juttuina” tarjoilemisen ongelmista on erinomainen. On toki niinkin, että myös ihan niiden perinteisten juttujen ikuisesti-näkökulman suuntaa-antavallakin miettimisellä saatettaisiin saada kasvatettua liikennettä omalle saitille.

Kyse ei minusta tässäkään ole joko-tai-ajattelusta. Sekä sisältöjä, jakelua että muotoa pitää kyetä kehittämään kaikin tavoin. Yksi tapa on pysyä kärryillä eri julkaisualustojen algoritmeista. Ollaanko sitten algoritmien armoilla? Mitä jos pyrkisimmekin ajattelemaan, että oma toimintamme alustalla kuin alustalla on eettisesti kestävää niin kauan, kun se ei ole ristiriidassa omien arvojemme ja tavoitteidemme kanssa. Mitä someen tulee, järkevää on pitää myös oman alustan sisällöt tikissä ja strategia kirkkaana, koska se on ainoa alusta, jossa päätäntävalta on omissa käsissäsi.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa onnistumisen mittaamisen näkökulmasta?

Ainakin sitä, että omaa toimintaa on syytä tarkkailla paitsi hetken, päivän, viikon tai kuukauden, myös vuoden tai jopa vuosien sykleissä – joskus jopa yksittäisen sisällön tasolla.

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Sorsittiinko mediajulkaisijoita, kun vertasin postauslähteiden määrää algoritmittomaan fiidiin? Eipä juuri (mutta varmaankin koska olen uutisfriikki)

Näyttökuva 2017-10-29 kello 20.53.52

Oman kokeiluni tulokset Tuoreimmat-näkymästä. 100 postauksen joukossa ei ollut lainkaan ryhmiä.

Näyttökuva 2017-10-29 kello 20.54.07

Oman kokeiluni tulos pääuutisvirran eli Suosituimmat tarinat -näkymästä. 100 postauksen joukosta noin kolme neljäsosaa oli mediajulkaisijoilta.

Medium-palvelussa julkaistiin lauantaina kirjoitus, jossa arveltiin, että mediajulkaisijoiden savustaminen ulos FB:n uutisvirrasta on alkanut muuallakin kuin kohua herättäneessä kuuden maan kokeilussa.

Facebookin kokeilussa sivujen postaukset poistettiin pääuutisvirrasta kokonaan ja siirrettiin vaihtoehtoiseen fiidiin, Tutki-syötteeseen, joka pitää itse etsiä. Julkaisijoiden tavoittavuudet romahtivat. Facebook kiirehti kuittaamaan kokeilun vain kokeiluksi.

Mediumin blogisti keksi verrata pääuutisfiidinsä sisältöä eli Suosituimmat tarinat -näkymää Tuoreimmat-näkymään, joka on valittavissa asetuksista ja joka siis näyttää postaukset aikajärjestyksessä ilman algoritmia (näin meille ainakin väitetään, heh). Hän laski, eroaako mediajulkaisijoiden postausten määrä fiideissä, kun tarkasteltavana on 100 ensimmäisenä näkyvää postausta. Tuoreimmat-näkymäänsä hän sai 31 kpl julkaisijoiden sisältöä, mutta pääuutisfiidiinsä vain 12 kpl. Voisiko siis ajatella, että ilman algoritmia julkaisijoilla olisi asiat paremmin?

No, tämä oli tietysti vain yhden ihmisen yksi kokeilu eikä tilastollisesti mitenkään vedenpitävä sellainen. Emmekä tiedä hänen FB-käyttäytymisestään mitään.

Tein samanlaisen kokeilun, enkä juurikaan havainnut eroja, mitä nyt Tuoreimmat-näkymään ei mahtunut lainkaan ryhmäjulkaisuja. Itse seuraan, osin työni vuoksi, varmaankin ainakin kahta-kolmeasataa mediajulkaisijan sivua Facebookissa. Näen niiden sisältöjä virrassani hyvin usein, koska olen jäänyt niitä usein katsomaan, mikä tekee minusta uskoakseni aika epätyypillisen uutisvirran kuluttajan. Mutta kuten tiedämme, kulutus ruokkii sisällön näkymistä uutisvirrassa.

Mediumin blogistin kokeilun tulokset saattoivat olla toisenlaisia siksi, että hänen käyttäytymisensä FB:ssä on toisenlaista.

Sinänsä omat havaintoni ovat lohdullisia mediajulkaisijoille, koska se tarkoittaa, että kiinnostava sisältö, jota kulutetaan, nousee pääuutisvirtaan (sponsoroituja postauksia en laskenut mukaan, kuten ei Mediumin blogistikaan). Eli periaatteessa algoritmi toimisi niin kuin on luvattu: sisältö nousee ihmisten uutisvirtaan, jos se on kiinnostavaa.

No, kuten aiemminkin todettua, totuuden tietää vain Facebook itse, vaikka kuinka puhuu kokeilusta vain kokeiluna. Terve varautuneisuus on mielestäni paras tapa suhtautua sosiaalisen median alustoihin ylipäänsä.

 

 

Normaali
Yleisön ymmärtäminen & analytiikka

Yksi oli ylitse muiden Instagramin parhaiden medioiden listalla toukokuussa 2017

Kun vertaa uutisjulkaisijoita ja muita julkaisijoita, käy selväksi, että Instagram on ennen kaikkea viihteellisen sisällön, ei uutismaisen sisällön, paikka – tai ei ainakaan ns. konservatiivisemman uutiskäsityksen mukaisen uutissisällön. Mehän tiedämme myös, että nuorille uutisen käsite on jotain ihan muuta kuin toimittajille, mikä on arjessa hyvä muistaa.

Analytiikkayhtiö Newswhip on jälleen listannut media- ja muiden julkaisijoiden Instagram-menestyksen. Toukokuun palkkeihin on summattu kunkin julkaisijan julkaisemien sisältöjen keräämät tykkäykset ja kommentit. Sitouttavuus, siis. Instagram Stories -tarinaominaisuuden sitouttavuustiedot olisivat myös kiinnostavia, mutta ne eivät ole ainakaan toistaiseksi julkista dataa, mihin Newswhipin analyysit perustuvat.

Mediajulkaisijoissa listan ykköspaikkaa pitää ylivoimaisesti vanha tuttu National Geographic, jolla on 78 miljoonaa seuraajaa. Sen sisällöt keräsivät toukokuussa lähes 127 miljoonaa tykkäystä ja kommenttia.

Kakkosena on minulle uusi tuttavuus, Hollywood-viihteeseen keskittyvä The Shade Room. Kolmantena ja neljäntenä ovat urheilutoimijat Bleacher Report ja ESPN, neljäntenä äijäsisältöön erikoistunut LADbible. Complex on nuorille suunnattu populaarikulttuurisaitti, SPORTbible taas LADin urheilupikkuveli. Baller Alert tekee viihdettä kuten E!News. Listan kymmenes Barstool Sports tekee lifestylesisältöä miehille.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.11.24

Lähde: Newship

Pelkkien uutisjulkaisijoiden lista puolestaan näyttää tältä. Kärjessä ovat FOX, Buzzfeed News ja Time. Talousaikakauslehti Economistin noinkin hyvää menestystä voi pitää yllättävänä – toki sen miljoonan seuraajan Insta-tili kertoo äkkivilkaisulla, että lehdellä näyttää olevan siellä oma selkeä toimintapansa, joka on kyseiselle alustalle luonteva.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.11.16.png

Lähde: Newswhip

Kun katsotaan uutisjulkaisijoiden parhaita toukokuun postauksia, käy entistäkin selvemmäksi, että myös uutismaailmassa viihteellinen sisältö on kiinnostavinta. Instagram on paikka, jossa vallitseva reagointitapa on tykkääminen. Sydäntä ei useinkaan ole luontevaa täpätä aiheeseen, joka ei tykättävä ole. Vakavissa aiheissa kuten tragedioissa toiveikkuus on se tunne, johon kannattaa vedota.

Näyttökuva 2017-06-21 kello 7.12.17.png

Lähde: Newswhip

Instagram muuttui merkittävästi viime vuonna, kun se otti käyttöön uutisvirran algoritmin. Aiemmin postaukset olivat näkyneet aikajärjestyksessä.

Social Media Todayn jutusta tämän vuoden helmikuulta pääset nopeasti perille siitä, miten Instagramin algoritmi nykyään pääpiirteissään toimii.

Tällä viikolla kerrottiin, että Instagramin Stories-ominaisuuden aktiivisten päiväkäyttäjien määrä on noussut jo 250 miljoonaan. Snapchatin ohi se on tässä mielessä mennyt jo aiemmin. Samalla kerrottiin, että Instan livevideot eivät jatkossa katoa, vaan niitä voi katsella tallenteena.

Normaali